Ihminen on kuulemma seksuaalinen olento ja tietyt vietit löytyvät meistä ihan sisäänrakennettuna. Mutta miksi ei meistä kaikista?

Äitini alkoi huolestua minusta teini-iässä kun en ollut kiinnostunut pojista. Hän otti minut puhutteluun ja kysyi, että missä mättää? Sanoin, ettei vaan kiinnosta. Äiti nieleskeli hetken ja kysyi varovasti, että olenko sitten kiinnostunut tytöistä? Sanoin, etten ole kiinnostunut tytöistäkään, että minua ei vaan sillä lailla kiinnosta. Äiti ehdotti heti menemistä psykologin puheille, ei kuulemma ole normaalia. Haistatin pitkät ja sain raivarit. Se keskustelu päättyi siihen.

Nykyäänkään ei kiinnosta. Minusta seksi on ällöttävää touhua. En ole ikinä kokenut ketään ihmistä mitenkään seksuaalisesti puoleensavetäväksi. 

Nykyään tuntuu, että kaikki pyörii enemmän tai vähemmän seksuaalisuuden ympärillä ja on ihan okei katsoa pornoa tai ostella seksileluja, sukupuoleen katsomatta. Ja minä en vain ymmärrä mikä siinä hommassa ihmisiä viehättää! Yök.

Ja tuohon juttuun pystytään helposti kyhäämään aasinsilta lisääntymiseen.

Tietäisittepä monestiko olen kuullut, että nyt pitäisi pyöräyttää se mukula maailmaan? No ei vittu ihan tasan tarkkaan tarvitse! En taatusti ole mitään äitiainesta, enkä edes pidä lapsista. Mikä helvetti on se "biologinen kello" jonka voimistuvaa tikitystä pitäisi nyt kuulla? Eipä kuulu tänne asti.

Joku lisääntynyt eukko selittää mairea hymy naamallaan että "Kyllä se mieli vielä muuttuu, elämä on kokonaista vasta lapsen jälkeen..." Mieli ei muutu, eikä myöskään tämä paskamaailma. Tinttaan seuraavaa lässyttäjää nokanvarteen. Antakaa nyt jumalauta minun olla, älkää udelko, painostako, voivotelko tai yrittäkö kilvan raahata johonkin terapeutille tai kallonkutistajalle.