Mulla näköjään tuppaa tulemaan näitä vuoden katkoja. Bloggaamiseen siis!:D:D

Ja miltäs maailmassa on tapahtunut tänä aikana? Eipä paljon mitään uutta tai ihmeellistä, mutta aloitetaan juoruista. Kukapa ei nyt juoruja rakastaisi?

Tämä keuhkosyöpädiagnoosin saanut kaveri tuli yhtenä päivänä autolla vastaan ja kerroin kotona miehelle nähneeni hänet. Vastaus oli että "En mä usko että näit. Kuulin just eilen, että se kuoli sairaalassa viikko sit. Tuskinpa kurvailee tällä hetkellä kaupungilla..." Et sillee. No ei sit varmaan kurvaillut, mutta auto oli kyllä perkele sen, muistan rekkarin ulkoa! Mutta odotettavissahan tuo olikin, eikä me sitten nähty enää sen diagnoosin jälkeen. Mutta näin tää nyt meni.

Sitten se kaveri, jolla alkoi todella pahasti lipsua paitsi viinan, myös huumeiden ja huonon seuran saralla. Kuulin perjantaina hyviä uutisia! On kuulemma jättänyt kaman ja narkkiporukat pois, ottaa olutta silloin tällöin ja mkä uskomattominta, asuu yhdessä jonkun naisen kanssa! Voi sitä näköjään katuojastakin rämpiä ylös. Sehän jo nähtiin, ettei siitä katkolla hyppäämisestä mitään iloa ollut, kyllä se saavat siellä ihmisen parissa viikossa taas siihen kuntoon, että voi jatkaa siitä mihin jäi. Ja jos varsinaista motivaatiota lopettamiselle ole, kukaan ei voi toista raitistaa. Itsestä sen on lähdettävä. Mutta iso peukku tälle!

No entäs minä?

Olen tosi tylsä ja ennalta-arvattava. Mitään en ole saanut aikaiseksi tai muuttanut jokaviikkoisista puheista huolimatta.

Paitsi raha-asiat päin helvettiä. Oikeastaan pikkuhiljaa ja sitten kertarysäyksellä. Kissa sairastui yllättäen ja kiikutin sen eläinlääkäriin. Raukka jäi klinikalle päiväksi tutkimuksiin ja tiputukseen, lopulta tuli puhelu, ettei mitään ole tehtävissä ja tulemmeko eutanasiaan mukaan. Se oli yksi elämäni hirveimmistä päivistä tähän saakka. Oli kamalaa palata kotiin tyhjän kuljetuskopan kanssa. Painelin samantien hakemaan laatikon olutta, ensimmäistä kertaa keskellä viikkoa. Onneksi oli kesälomaa pari päivää jäljellä. Siinä sitä sitten litkittiin isännän kanssa olutta ja paruttiin kilpaa se ilta. Ja minulle myötätuntoisina ojennettiin reippaasti yli 500€:n lasku. Se riitti kaatamaan talouteni. Ne rahat oli ajateltu auton korjaamiseen, joten auto jäi sitten pihaan seisomaan. Nyt siirsin sen kaverin hallin pihaan ja otin pois liikennekäytöstä, ei edelleenkään varaa korjata. Eikä varmaan tule olemaankaan. No, onneksi julkisilla pääsee...

Vuokraa en ole maksanut ajoissa kuukausiin, aina muutaman päivän tyylikkäästi myöhässä, sama pätee melkein kaikkeen muuhunkin. Ei voi mitään. Tai voisi varmaan, vaan kun ei huvita. En edes viitsi miettä paljon säästäisi kun jättäisi röökin ja alkoholin pois. Mutta mitä tilalle? Kun ei ole kiinnostusta mihinkään. Mutta sentään saan vielä toistaiseksi maksettua kaiken, myöhässä tai ei.

Uutta työpaikkaa olen koittanut hakea, mutta heikoin tuloksin. Nykyisessä työpaikassa asiat ovat päivä päivältä vain pahemmin päin persettä ja motivaatio siinä lafkassa käymiseen on noin nolla. Kertonee paljon, että haistattelut, uhkailut ja jatkuva huutaminen ovat nykyään ainoat keinot, mllä työnantajapuoli keskustelee työntekijäpuolen kanssa... Saispa edes kenkää! Tuotantopäällikön suusta kuuluva "Haista vittu" ei oikein enää jaksa motivoida tekemään töitä. Eikä toimitusjohtajan huutaminen lorvailevista työntekijöistä, varsinkin kun seuravassa lauseessa se kertoo tarvitsevansa vaimolle uudempaa mallia olevaa Bemaria. Vanha onkin jo viimevuotinen, en mäkään kehtais niin vanhalla vessalla ajella.

Pe-la-känneistä en ole luopunut, enkä kyllä tällä vitutuksen tasolla ihan heti luovukaan. Alkoholista sentään tulee vielä hyvä olo ja jaksan olla sosiaalinen sekä kiinnostunut muista ihmisistä. Selvinpäin en oikein jaksa seuraa ja sosiaalisia tilanteita. Lähinnä kaikki vaan ärsyttää ja stressaa. Mutta pienessä sievässä olen sentään hyvää seuraa:)

No, päivä kerrallaan ja innolla odottaen, että mitä paskaa seuraavaksi tapahtuu. Positiivisuus on perseestä ja pessimisti ei pety! Mutta on tässä yritetty suunnitella jotain järkevääkin, EHKÄ tehdään ensi keväänä ensimmäinen ulkomaanmatka ikinä, siis mikäli saadaan edes vähän säästettyä rahaa siihen. Laitanpa hyviä säästövinkkejä seuraavaksi jakoon!