Selvä viikonloppu! Tai ainakin melkein selvä, eilen join Leijonien peliä katsoessa yhden oluen ja tänään yhden jallukolan, kaksi lonkeroa ja yhden oluen koko päivän aikana. Kohdallani tuo määrä pyöristetään nollaan.

Siivosin kämpän ja parvekkeen, imuroin ja pesin pyykkiä. Palkitsin itseni jallukolalla ja röökillä. Kaverit poikkesivat kahvilla pikaisesti. Aurinko paistoi ja oli ihanan lämmintä. Istuskelin partsilla ja nautin keväästä. Ötökkäkammoisena pakenin lopulta isoa ampiaista sisätiloihin ja muistin taas miksi kesä onkin perseestä. Perunoita kuoriessa avasin ison lonkeron, mies tuli ylitöistä kotiin ja heitti jonkun piikikkään kommentin lonkustani. Olin unohtanut ostaa ruisleipää ja ilomielin kirmasin K-Markettiin, koska takaisin kävellessä on hyvin aikaa juoda yksi tölkki. Pääsin siinä matkalla rapsuttelemaan ihanaa isoa mustaa koiraakin<3

Illalla avasin yhden oluen ja enemmänkin olisi maistunut, mutten kehdannut enää avata. Toinen menee kuitenkin aamulla töihin, silloin on törkeää kiskoa bisseä vieressä. Tosin, montako kertaa mies on kännäillyt kun itse olen ollut töissä viikonloppuna...? No, se ärsyttää, joten itse on ainakaan sellaista tee.

Nyt mies on jo nukkumassa ja mulla olisi jääkaapissa yksi iso lonkero ja pieni olut, mutta olen päättänyt kärvistellä ilman niitä. Ehtii ne juoda ensi viikonloppunakin. Kaverikin tuossa viestitteli alkuillasta, että "Pitäiskö lähteä keskustaan parille?", mutta jouduin kieltäytymään kutsusta. Olen sen verran tehokkaasti istuskellut baareissa ja ostellut kaikenlaista hetken mielijohteista viime viikkoina, että nyt tili on jo joko miinuksella tai sitten siellä on jäljellä senttejä, en uskalla katsoa. Palkka tulee vasta maanantaina, joten se rajoittaa tehokkaasti vaihtoehtoja aktiviteettien suhteen. 

Silti olen jollain tavalla pettynyt tähän viikonloppuun. Se on ikäänkuin mennyt täysin ohi, eikä minulla ole ollut edes hauskaakaan. Kotona murjottaminen ja siivoaminen ei täytä vaatimuksiani hauskanpidosta. Mikä siinä on, ettei viikonloppuisin voi enää olla hauskaa ilman viinaa? Mikään ei tunnu miltään ilman pientä määrää alkoholia. Ärsyttää ja vituttaa ilman alkoholia. Ihmisiä ei siedä selvinpäin, vasta promilleissa alkaa ympäristö ja elämä vaikuttaa siedettäviltä. Onko vika minussa vai ympäristössä?